Mekon muotoiluprosessi valokuvin

Päätin toteuttaa mekon muotoiluprosessin kuvien dokumentoinnin sähköisesti, sillä koen, että kuvia on helpompi tarkastella näytöltä. Kuvia voi tarkentaa ja niistä saa paremmin selvää, kuin  10 x 10cm kokoisina portfolion sivuilta. Uskon myös niiden laadun olevan parempi, sillä tulostetun/teetetyn kuvan laadusta ei aina voi olla varma. 



Kuvia muotoilukokeilujen tekemisestä ennen varsinaisen muotoilun aloittamista.





Vaihe 1:

Mittasin kankaan keskikohdan ja "jaoin" kankaan neljään yhtä suureen osaan, joiden kohdalle ompelin kohdistuslangan pystysuunnassa. Näiden avulla kohdistin kankaan sivuille sekä keskietukohtaan. Laskostuksen päättymiskohdaksi mittasin 18 cm kuvion yläreunasta, jonka kohdalle ompelin myös kohdistuslangan. Tällöin jäi hyvin kääntö- ja muotoiluvaraa mekon yläreunaan. 








Vaihe 2:

Kiinnitin mekon yläosaa varten ompelemani sisäosan, jossa on mm. tukiluut ja rintatoppaukset sovitusnuken päälle. Tämän sisäosan päälle olin ommellut käsin vuorikankaan "etuosan", jotta rakenteet ja sisäosan tikkaukset eivät näkyisi päälikankaasta läpi. (Vuorikankaan takaosa on tässä tapauksessa vuori, eli helma- ja yläosa, jonka kiinnitin mekkoon viimeiseksi.)







Vaihe 3:

Kiinnitettyäni sisäosan kohdistin päälikankaan sovitusnuken päälle ompelemieni kohdistuslankojen avulla. Tämän jälkeen kiinnitin päälikankaan vaakasuuntaisen kohdistuslangan kohdalta sisäosan alareunaan tasaisesti koko matkalta.  







Vaihe 4:

Päälikankaan kohdistamisen ja kiinnityksen jälkeen ompelin 2-kertaiset vetopoimutus/rypytyslangat vyötärölinjalle(vaakasuuntaisen kohdistuslangan kohtaan/sisäosan alareunaan) sekä päälikankaan yläreunaan saumanvaran puolelle. Vyötärölinjalla ommeltu kohdistuslanka toimi toisena vetopoimutuslankana. 

   






Vaihe 5:

Tämän jälkeen vuorossa oli kankaan poimutus sisäosan ylä- ja alareunojen ympärysmittojen mukaiseksi saumanvarat huomioiden. Kiinnitin poimutusta nuppineuloilla sitä mukaa kun sain poimutettua. Poimutin kerrallaan 1/8 osan mekosta ennen seuraavan 1/8 osan poimutusta. Eli jaoin kohdistuslankojen rajaamat alueet vielä kahteen osaan, jotta poimutus olisi helpompaa ja lopputulos olisi mahdollisimman tasainen.




  






Vaihe 6:

Seuraavaksi aloitin yhden jännittävimmistä vaiheista, mekon laskosten muotoilun ja ompelun. Aloitin tämän vyötärölinjalta, sillä kyseinen työvaihe olisi toteutettavissa vain sovitusnuken päällä. Tällöin pääsi helman alle, nurjalle puolelle ja pistojen kiinnitys onnistui niin, ettei ne tulisi näkyviin päälikankaasta. Tämän tarkkailu oli tässä vaiheessa helppoa, kun työstettävä päälikangas ei ollut etenemissuunnassa (vasemmalta oikealle) vielä missään kiinni pysyvästi. Samalla muotoilin yläreunan vetopoimuja laskoksille samassa linjassa alareunan (vyötärölinjan)laskosten kanssa. Kiinnitin päälikankaan laskoksia muutamilla pistoilta päälikankaan laskoksen pohjapuolelta/taitteelta niin alareunasta kuin myöhemmin yläreunastakin. Näin laskokset säilyttävät paremmin muotonsa jatkossa mekon käyttöä ja hoitoa ajatellen. Joitakin pistoja tein myös keskemmälle yläosaa





Kun alareuna oli valmis, oli aika siirtyä yläreunan pariin.









Vaihe 7:

Yläreunan alustavasti muotoiltujen laskosten jatkomuotoilun ja ompelun toteutin tasona. Muotoilua olisi ollut vaikea toteuttaa nuken päällä, sillä mekko oli kiinni sovitusnuken päällää useasta kohtaa  muotoiltavasta yläosasta. Tästä syystä yläreunan nurjalle puolelle ei ollut mahdollista päästä käsiksi niin kauan kun mekko oli sovitusnuken yllä.

Tasona muotoilua yläreunan osalta perustelen myös sillä, että päälikankaan asettelu ja riittävä väljyys olisi saavutettavissa vain tasona. Kun päälikangas oli tiukasti nuppineulattu kiinni sisäosaan ja sovitusnukkeen, oli päälikankaassa myös havaittavissa kireyttä pystysuunnassa. Jos olisin muotoillut ja ommellut yläreunan sovitusunken päällä olisi yläosan kohdalla päälikangas hyvin todennäköisesti pingottunut sisäosaa enemmän. Tällöin mekosta olisi tullut epäsiisti ja mekon nurja puoli olisi pyrkinyt yläreunasta "ulos"


Ennen mekon irroitusta sovitusnuken päältä yläreunan muotoilua ja ompelua varten leikkasin yläreunasta ylimääräistä kangasta pois noin 4-5cm kohdasta riippuen. Tämä helpottaisi yläreunan ompelua nurjalle puolelle/sisäosaan. Kun kangasta ei ollut "liikaa" oli mekon työstäminen huomattavasti helpompaa.




Mekon irroitusta sovitusnuken päältä yläreunan muotoilua/ompelua varten.

 



Sovitusnuken päältä irroitettu mekko oikealta ja nurjalta puolelta.






Yläreunan muotoilua, ompelua ja kiinnitystä nurjalle puolelle mekon sisäosaan.




Muotoiltu ja ommeltu yläosa nurjalta ja oikealta puolelta.







Vaihe 8:

Tämän jälkeen silitin kevyesti laskoksia ja poistin nuppineulat. Mekon muotoiluosuus oli valmis.






Muotoilua oli jonkin verran myös virkkaamani olkaimen kanssa. Olkaimen edetessä oli usein sovitettava mihin suuntaan olkainta tulisi jatkaa ja paloja lisätä. Vyötärölle virkkaamani nauhan kanssa työskentely oli helpompaa, vaikka jouduinkin tekemään sen kokonaan uudelleen. Tarkoitukseni oli lyhentää yksi mallikerta, mutta lähdin lyhentämään väärästä päästä, kun epähuomiossani valitsin poistettavaksi huonomman näköisen mallikerran. Yksi keskeinen oppimiskokemus tämäkin, jonka tulen jatkossa varmasti vastaavassa tilanteessa muistamaan. 




































Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maisemakuvasta mekoksi